Sitten ajoin taas Helsinkiin ja avasin sisäänaukevan oven Bulevardilla. Kustantaminen näytti edelleen jatkuvan WSOY:ssä, vaikka huhut kertovat sekasorrosta ja yhtiön myyntiaikeista. Istuimme hedelmällisen lounaan Vuokko Hosian, Mari Wärrin ja Joni Strandbergin kanssa, ja toivorikkaasti pukattiin liikkeelle kirja Juhani Ahosta. Olen vasta luonnostellut runkoa ja ensimmäistä lukua, kirjan varsinainen hahmo jäi vielä kehitteille.

Illalla tuntui, että kyllä juhlaviikoilta joku siivu olisi siepattava; niinpä askelsin Bio Rexiin katsomaan Tatin maineikkaan elokuvan Riemuloma Rivieralla (Les vacances de Monsieur Hulot) juhlanäytäntöä, paljon kulttuurikansaa paikalla. Muistan kuinka elokuvan mainokset herättivät hilpeitä mielikuvia kouluaikoinani, mutta näkemättä se silloin jäi. Nyt korjasin vahingon puolen vuosisadan jälkeen. Lupaava alku! mutta sitten toistuvat pikkukommellukset alkavat jo puuduttaa. Silti Tatin hillityn absurdi komiikka puri monissa kohdin. Elokuva on kuvattu Bretagnessa eikä missään Rivieralla.

Totta mitä takanani istunut Matti Klinge sanoi: ranskalaisen elokuvan, myös kirjallisuuden, valtasuoni on porvariston pilkka. Ja loma siellä on kokonaan toinen käsite kuin meillä mökkiläisillä. Pilkka on tässä hellää. Marketan mielestä liikuttavin kohtaus oli se, missä pikkupoika ostaa kaksi jäätelötötteröä eikä pudotakaan niitä! Tati pettää usein koomiset odotukset ja katkaisee kehittelyn leikkaamalla uuteen tilanteeseen.

Klinget kutsuivat ystävällisesti grogille luokseen, missä jatkoimme elokuvan analysointia. Sain ihailla Matin valtavia kirjahyllyjä ja muutenkin upeaa jugendasuntoa Ullankadulla. Kova historian harrastaja Heikki Tavela asuu yläkerrassa. Kustannusasioita käsiteltiin nytkin, lähinnä Otavan asioita, joista Matilla ja Marketalla oli yhtä ja toista sanottavaa. Sain Juhani Ahosta muutaman hyvän viitteen, Matin Iisalmen ruhtinaskunta (SKS) on käytävä läpi. Aiheeni tuntuu laajenevan, mitä WSOY:ssä vähän toivottiinkin. Mutta kaikkea tieteellisyyttä yritän vältellä. Tapaamme Matin kanssa arvatenkin huomenna Siltalassa, hänhän on monen kustantajan kirjailija, minä vain kahden nykyään.

Terapia jäi näkemättä, mutta Marja selosti jakson pääkohdat puhelimeen, kun askelsin hilpeänä kuutamossa Vuorimiehenkatua, jonka varrella (siinä silitysrautatalossa Klingen naapurissa) kerran synnyin.