Myrskyä totisesti täälläkin eilen, mutta vaurioitta selvittiin. Rauhassa voitiin illalla saunoa ystävien kanssa. Tuuli kävi, vesi velloi, sataa tihuutti, mutta päiväinen tornado rauhoittui nopeasti. Missähän luojan suojeluksessa täällä päin maata oikein eletään.

Luonnonilmiöissä on se puoli, ettei voi panna komiteaa pohtimaan, kuinka ne voitaisiin estää. Suojautua ja varautua voidaan, mutta ei aina.

Vielä oli poljettava tapahtumien iltaa viettämään Tampereelle: oli pieni sessio Suomalaisessa kirjakaupassa. Kävi hyvä tuuri ja sitten huono. Huomasin että se Miko Roihan kehuttu Juha menee Hällässä ihan siinä kirjakauppaa vastapäätä. Tilaisuuksien väliä puoli tuntia. Jospa ehdin näkemään viimein tämänkin. Mutta ihmisiä oli kirjakauppa pullollaan, haastattelu jatkui innoittuneesti ja signeerauksen hakijoitakin riitti sen verran, että myöhästyin teatterista 10 minuuttia. Siellä oli jumalauta ovet lukossa! Mitähän tärkeilyä sekin oli olevinaan. Yleensä ehdin pienen viipeenkin jälkeen hyvin kärryille.

Kulunkitilille oli merkittävä lipun hinta 27 euroa. No paljonhan olen näitä aikoinaan ilmaiseksi katsellut, kun kuuluin teatterikesän johtokuntaan. Ajoin kotiin ja painuin järvelle: nappasi iso kuha heti lähteissä uistimeen. Kulunkitili sai tervetullutta kompensaatiota.