Aamulla Maikkarin tutussa uutisstudiossa. Sanna Kiiski teki hyviä kysymyksiä, vastailu alkaa olla liiankin vaivatonta.

Jarmo Papinniemenkin tapasin Ekbergillä, puhetta Rondo-lehteen Ilmajoen oopperasta ja Taipaleenjoesta. Liityin jopa Teostoon. Se tässä kaikkien järjestöjen ryteikössä enää puuttuikin.

Illalla painelimme lempiteatteriimme Lillaniin, missä meni viimeisiä kertoja Maria Blomin Bondjävlar. Elokuvan aiheesta olen nähnyt, tämä oli ikään kuin supistettu ja Pohjanmaalle sovitettu versio, mutta näytelmä taisi sittenkin olla ajallisesti varhaisempi. Maalla elämisen ahdistus näkyi tragikoomisessa valossa. Elokuvaan juttu oli vähän lihoteltu? Joka tapauksessa mukiinmenevä esitys, hyviä näyttelijöitä. Varsinkin ilahdutti nähdä pitkästä aikaa Christina Indrenius-Zalewski täysissä voimissa ja hyvässä vireessä. Pia Runnakko, niin ikään mainio hahmo, viettää huomenna torstaina viimeisessä esityksessä taiteilijajuhlaansa.

Seuraamme osui huomattavan hilpeä nainen, ruotsinkielinen daami, joka nauroi ja pulputti taukoamatta läpi koko esityksen. Lopuksi hän totesi, että vakaville asioille naurettiin tässä liikaa ja ilmoitti kirjoittavansa vielä itse paremman näytelmän. Toivotimme onnea. Lillanissa on välittömyyttä.