Mika Waltari -seuran vuosikokouksessa vapauduimme Anssin kanssa molemmat puheenjohtajuuksistamme. Tuli naisten valta-aika, Anneli Kalajoki ja Päivi Istala vastedes seuraa luotsaavat. Saimme kauniita kiitoksen sanoja kokouksessa, ja myönnettävä on, että kulunut ensimmäinen kymmenvuotiskausi seuran johtopaikoilla, ensin puheenjohtajana ja sitten varapuheenjohtajana, oli palkitsevaa ja menestyksellistä aikaa. Kiitos kaikille jäsenille ja johtokunnan taistelijoille, välillä kamppailtiinkin, mutta näin hyvin sentään maaliin päästiin.

Kirsti Mäkinen johti kokousta varmaan tyyliin, joten naisvaltikka on nyt vahvoilla. Jäseniä oli aika runsas edustus paikalla.

Martti Häikiö esitelmöi sitten näyttävin visuaalisin välinein V. A. Koskenniemen ja Waltarin suhteista. Kiintoisia olivat Martin esittelemät Waltarin monet omistuskirjoitukset ja tervehdykset VAK:lle. Niissä on tyypillistä anteliaan jalomielistä ystävällisyyttä, johon piilottuu jokusia ironian alaääniä. Waltarilla oli kyllä syytä pysyä väleissä VAK:n kanssa, olihan tämä ainoita laajasti lukeneita ja syvästi sivistyneitä kriitikoita, jolla sentään oli edellytyksiä ymmärtää W:n maailmoja syleileviä teoksia. Kun VAK ei arvostanut kuitenkaan yhtä paljon näitä laajoja historiallisia romaaneita kuin W:n kiinteitä pienoisromaaneita, Mika itse arveli syyksi, ettei veli enää vanhemmiten jaksanut niin paksuja kirjoja lukea.

Nämä ovat omia reunamietteitäni Martin ansiokkaaseen esitelmään. Sekin tuli mieleeni, että jossakin Waltarin kirjeessä näkyi 50-luvulla lievä tuskastuminen siitä, ettei VAK malttanut jättää areenaa nuoremmille, vaan taisteli loppuun saakka omista linnakkeistaan modernisteja ja muita poliittisia vihollisiaan vastaan. Mutta Marttihan selitti tämänkin VAK:n luonnejuuttuman tietysti parhain päin.

Kevyt oli askel, kun pienestä jälki-istunnosta suuntasin Sepänkadulle. Eräs rikas kausi elämässä on taas takana päin. Mutta kun unohdin kokouksessa erikseen mainita tulevasta merkkitapauksesta Waltari-tutkimuksen saralla, pantakoon tähän selvästi että:

Kaikkien aikojen ensimmäinen akateeminen väitöskirja Mika Waltarin tuotannosta esitetään tarkastettavaksi Tampereen yliopistossa lauantaina 17.4. klo 12 Pinni B:n luentosalissa 1096. Väittelijän Taru Tapioharjun kirjan otsikko on Tyttö kaupungissa. Uuden naisen diskurssi Mika Waltarin 1920-ja 1930-luvun Helsinki-romaaneissa. Vastaväittäjänä on Panu Rajala ja kustoksensa Juhani Niemi. Tulkaa ihmeessä jännittämään, kuinka ”tytön” käy.