Unelmien hiihtopäivä.

Otettiin vauhtia lounaalta Helinän luona ja jatkettiin Seitsemisen kansallispuistoon. Sädehtivä pakkasilma ja ihmeellinen latu: pehmeän lumen peittämät puut reunustivat reittiä koskemattoman metsän halki. Jokaisella sauvantyönnöllä aukeni uusi taideteos. Pakahduttavan kaunista.

Mietimme että monet tungeksivat junilla jonnekin kauas Lappiin ruuhkaisille höyläladuille, kun taas täällä Seitsemisessä koko luonnonelämys oli vain meitä varten: ei ketään missään, jaa yksi vastaan hiihtäjä taisi tulla. Mikä ylellisyys! Ja ihan ilmainen. Tällaista ei kai ole missään. Marjakin paineli toistakymmentä kilometriä iloisesti.

Ilta täydensi hiihtopäivän naisten viestipronssilla. Olipas vuoden hienoimpia talvisessioita.