Martti Suosalo ansaitsi Ida Aalberg -palkinnon. Kävimme tarkistamassa asian Aleksanterin Teatterissa, missä menee vanha tuttu Gogolin Mielipuolen päiväkirja. Vertauskohtina olivat Tarmo Mannin ja Matti Tapion maineikkaat tulkinnat. Tuotin neljännesvuosisata sitten Mannin esityksen MTV:lle, silloin jouduin perehtymään siihen aika hyvin. Televisio ei tehnyt oikeutta Mannin suurelle tulkinnalle, mutta tulipa kulttuurihistoriaa kuitenkin talteen.

Suosalo tekee aivan toisenlaisen esityksen kuin edeltäjät. Hän tuo Gogolin hahmon tähän päivään, miksi hyvänsä virkamieheksi puku päällä. Hän sotkee puheilmaisua tahallisesti antaakseen viitteitä mielen sekasorrosta. Hän näyttää herranpalvojan ja itsetunnoltaan nitistyneen pikkumiehen ahdistuksen. Lopulta hänen megalomaniaa tavoittava hulluutensa on looginen ja vailla kaikkea ulkoista tehostusta. Aikamme sairaskuva. Viiltävä ja raaka mielenkuvaus.

Taustan valotaiteesta, kalseista kuvaruuduista kiemuroineen emme erikoisesti välittäneet, olkoon kuinka maineikkaan tekijän (Mikki Kuntun). Muuten kouraiseva ja paljas esitys, Kari Paukkusen ohjaus. Gogolin teksti on kuolematon syväkairaus häiriintyneeseen tajuntaan.