Aatonaattona 2009

Lumimyräkkä, tästä ikkunasta katsoen läpitunkematon. Marja kaupoilla, minä leivinuunia haloilla lämmittelen, kinkun kohtapuoliin sisään työntäisen. Siitä se alkaa. Sahdin tuojaa vielä odottelen, kuusi on jo pirtissä, tällä kertaa Taunon katkaisema latvakuusi, vahvaoksainen. Mutta savusaunaa, mahdanko jaksaa lämmittää? Naisväki preferoi alakerran saunaa lämpimine takkahuoneineen. On siinä puolensa. Naapuri sanoi että järvessä on 20 cm teräsjäätä, avantokin tuottaisi ponnistusta. Olkoon joulu rauhan ja levon aikaa.

Vesalle oli tiedotettava, että Jylhä sai mainintoja sekä eilen että tänään aamu- lähetyksissä, Kaisa Neimala sen listasi eilen kirjojen kärkikymmenikköön ja Nalle Nyberg kehui tänään Maikkarilla loistavaksi elämäkerraksi, missä hän tietysti oli aivan oikeassa.

Kontron Markkua ja Tintua ajelimme eilen Tampereelle tervehtimään, Suomi- Puola yhdistyksen lehdenkin näin ja sain kerrata viimetalvista kiertuetta siellä. Poikani Vilho kävi pussinsa tuomassa, toimittajan kiireitä kertomassa. Tapanina tavataan sitten paremmin. Almalta on tullut kiva paketti Puolasta.

Katselin illalla hartaana taas Rautatietä, toiveuusintaa, kieltämättä sykähdyttävä juttu sekä aitouden että hienojen näyttelijöiden puolesta. Juhani Ahon juhlavuosi koittaa jo runsaan vuoden päästä.

Näin on hiljalleen valmistauduttu ja kallistutaan joulun viettoon. Ihmeelliseltä tuntuu kunnon talvi. Matti Vanhasen taitavasti ajoitettu luopumisilmoitus virkisti aamulla, postilaatikolla sitä puitiin Taunon kanssa. ”Se on joutunu niin huonoon haminaan”, Tauno päätteli, ytimekkäämmin kuin monet kommentaattorit.

Eipä muuta enää kuin Marjaa kyliltä odotellessa, Ainoa kavereineen iltajunalta varrotessa, sitten lyhtykirkkoon kilkaten ja kinkkua maistellen kulkee aatonaatto. Toivotamme sillanpääläisistä maisemista kaikille myötäkulkijoille, lukijoille, viestintuojille, ystäville ja muutamille vihollisille oikein

HYVÄÄ JOULUA