pantiin koko programmi toimeen. Ystäviä keräiltiin aaton viettoon parikymmentä, ja hyvin riitti voimat ja tarjoilukin, Marja emännöi ansiokkaasti. Kiva tavata joskus väkeä vähän eri aloilta, dipolaattikunnasta kirjalliseen sakkiin ja teatterikin edustettuna. Ainokin poikkesi ystävineen, Janne Tarkka edusti nykynorsseja.

Olin näet aamulla tuomaroimassa Norssin ja Viikin normaalien välistä väittelykilpailua, kohtalaisella menestyksellä. Väittelijät etupäässä fiksua ja esiintymiskykyistä nuorta intellegentsiaa. Onko kirja parempi kuin elokuva? Onko tosi-tv parempi kuin dokumentti? Siinäpä aiheita. Norssi tosin hävisi, mikä tuntui oikeutetusti Jannea kaivelevan. Olkoon revanssin vuoro ensi vuonna.

Kun vieraista oli vähin vaurioin ja iloisin mielin selvitty, koittikin aamu Ullanlinnan kentällä hyvin perinteiseen tapaan. Merituuli ja Retuperä puhalsivat illan höyryt mennessään ja YL kajautteli komeasti jopa Finlandiaa. Sää säteilevintä laatua.

Jatkoimme Uunisaareen varhaiselle lounaalle, mikä olikin hyvä keksintö, mutta älkää nyt heti pöytää tilatko että mahduttaisiin ensi vuonnakin. Kolmen daamin seurassa viihdyin erinomaisesti, kunnes väsymys alkoi jo painaa ja toikkaroimme kotia kohti ehtiäksemme nähdä Lasse Pöystin henkevät muistelmat ja Suomen neljännen perättäisen lätkävoiton; niinköhän mennään kohti uutta mestaruutta?