Terassikausi näkyi avatun eilen, kun tulimme Vesan kanssa Sota-arkistosta. Joka sekin on nykyään vain latteasti Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. Sinänsä hyödyllinen käynti.

Niinpä lähdimmekin Marjan kanssa ajelemaan Hämeenkyröön. Täällä on harmaata, tihkusateista ja keväistä, luonnossa kihisee lupaavasti.

Maailman johtajat kokoontuvat, sehän on aina hyvä merkki. Suomi ei näissä juhlissa figureeraa, ja sekin voi olla ihan hyvä. Ei ole Tarja vielä päässyt oikomaan Obaman kravattia.

Väkisin tulee kuulluksi radiosta aika hirveää feministipräikötystä iltapäivällä, kun aamun kirjoitustyö on tehty. Kun Päivi Istala rohkeni arvostella ohjelman nimeä, Moilanen huitaisi että aina on jotain vikaa kun feministit tekevät. Näinhän voi kätevästi torjua kaiken kritiikin. Jospa joku reipas mies panisi pystyyn ohjelman ”paukkuja pilluille”, mikähän meteli siitä nousisi. Itse asiassa uskon, että Heikki Peltonen on hyväksynyt ohjelman piruuttaan: sen myötä kääntyvät mielet varmasti naisasiaa vastaan.

Mediapäivillä toimittajat pohtivat, millaisia ovat toimittajat ja mitä sukupuolta edustavat – sen sijaan että miettisivät mistä asioista kirjoittavat ja mistä eivät. Todellisia taloustoimittajia tässä kaivattaisiin.