Kyllä on Varsova muuttunut sitten kun viimeksi kävin 1988. Valtavia mainoksia kaikkialla, hotellin edessä Nowa Radiota kuuntelee jättimäinen nainen korsetissa ja takapuoli paljaana.

Varsinainen ostosparatiisi on tämä keskusta, mutta Stalinin kulttuuripalatsi komeilee sentään vielä pystyssä kuin torahammas. Tuulee, koleata on.

Ministerineuvos Päivi Laineen luona lounaalla, paikalla kymmenkunta kääntäjää, vilkasta keskustelua Suomen kirjallisuuden uusista vaiheista ja Waltarista tietty.

Mariolan, tulkkini, kanssa kuljemme, hauska nainen kerrassaan. Todettakoon, että hän oli miehensä kanssa minua vastassa eilen, joten ei huolta mitään.

Hänen huipputaitonsa testattiin, kun pidimme luentoa yliopistossa illan suussa. Aivan loistavasti meni, Mariola pysyi unenomaisesti kelkassa. Tarkoitus oli opettaa samalla kieltä suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille: herkeämättä kuuntelivat. Suurlähettilas Vesa Himanenkin oli saapuvilla ja ostanut kirjanikin.

Vaikea on muutaman todistuksen mukaan tuoda suomalaista kulttuuria Puolaan, kieliesteitä ja muita. Mutta täällä on ainakin kiitollista vastaanottajakuntaa.

Waltari kiinnostaa edelleen, koko keskeinen tuotanto on käännetty puolaksi ja hyvin se tunnetaankin.

Asun Novotelin vasta uusitussa pilvenpiirtäjässä, 29. kerroksessa: huikeat näkymät Varsovan ylle.

Huomenna matkaamme Mariolan kanssa Poznaniin, sama ohjelma siellä.