Piti vain katsoa alkua Petterin Tauno Palo -dokumentin uusinnasta, mutta niin vain oli jäätävä äärelle. Itsestään selvätkin lausumat saavat erityistä lämpöä ja syvyyttä Palon elämänkatsomuksesta. Liikuttava henkilökuva.

&nbsp Messuilla viimeinen pyrähdys. Lisää Palosta kuultiin Lauri Meren puhumana, sieppasin vankan kirjansakin, jota Hesarissa kiitetään. Oma juttuni Petäjän kanssa Hesarin lavalla alkoi hyvin, kunnes mikrofonit mykistyivät. Joku oli heittänyt vettä johdoille. Kenen sabotaasi? Muutenkin pieniä järjestelyharmeja kautta linjan, liian pieniä huoneita, aikataulut jatkohaastatteluissa ontuivat. Mutta pääasiassa menestys jymisevä, ei valittamista.

&nbsp Vaalituloksia uuvuttavasti illalla. Tv pysyy valtakunnan yleistasolla, kuntakohtaiset tulokset etsittävä netistä. Jatkuvaa toistoa: mitä merkitsee valtakunnan politiikassa ym. Kokoomuksesta tullut dynaaminen veturi, demareiden ”torjuntavoitto” ihmetytti, keskusta väsähtänyt, Soini on rautaa – ainakin huulenheiton tasolla. Vihreät venyivät. Vasemmisto haipuu takavasemmalle. Hienoa oli meidänkin äänestää aamulla tuossa Elias-koulussa, vakiintuneina helsinkiläisinä. Matkaa 80 metriä, ei päässyt sade paljon haittaamaan.

Myös Hämeenkyrön tuloksia tuli katselluksi, ja huomionarvoista on että miltei kaikki jätepolttolaitoksen sijoituspaikkaa vastustaneet menestyivät erinomaisesti. Varmasti herättää jatkokeskusteluja, uusi valtuusto voi tehdä nyt uusia viisaampia päätöksiä kuin vanha. Toinen huomio: ne jotka olivat sekaantuneet kulttuuriin ja Sillanpään juhlavuoteen, putosivat tai eivät päässeet alkamaankaan. Kuvaavaa kulttuurikunnalle.