Palautin Pekka Tarkalle leikekirjan lehtiä Waltari-kritiikeistä; lyhyesti puhuimme kirjoista. Kerroin Finlandia-diktaattorille, että Jari Tervo puhui Tampereella painavasti Olli Jalosesta: hyvin vakava, hyvin syvällinen… Kärkikolmikkoon veikkaillaan näiden lisäksi Sofi Oksasta. Pekka ei tietenkään ottanut mitään kantaa.
  Käväisin jo messuilla, mahtava yleisömeri kuunteli Stubbin, Hakalan ja Tervon keskustelua Venäjästä. Tervo ampui aika nasakasti alas Stubbin lennokkaan optimistisia näkemyksiä. Kun Stubb puhui suomalaisten asenteista Venäjää kohtaan (niitä olisi muutettava), Tervo kysyi tarkoittiko hän asenteella kokemusta. Tai kun Stubb kehui Medvedevin rauhantahtoista politiikkaa, kysäisi Tervo: – Entäs hänen esimiehensä?
  Ajoin kolmostielle ja Hattulaan, missä esitelmän aiheena olivat tällä kerralla Waltarin hämäläiset sukujuuret. Heti kärkeen panivat jauhot suuhun: kun viittailin arveluun, että suku oli alkuaan lähtöisin Pohjanmaalta, pari tietäväistä naista tyrmäsi näkemyksen. Uusin tietoa kertoo kuulemma, että suku on ikivanhaa hattulalaista juurta. Hyvä näin. Juhlavuosi on virkistänyt monenlaista tiedonkeruuta, sukututkimus on kuulemma vireillä. Muista seikoista oltiin sitten aika yksituumaisia. Käsittelin Helsinki-trilogiaa ja yleisökysymysten pohjalta muitakin teemoja. Kiitokseksi sain hienon kirjan Juteinin runoja, hänkin muuten Waltarin sukua mikä jäi mainitsematta.
  Vaalikeskustelu pörisi kotona, Marja valokuviensa kimpussa. Huomenna messuille tositoimin, aamusta alkaen. Esiintymisaikani (10.30) merkillinen, samoin paikka Kullervo-salissa, mutta kaiketi ne ovat sen näin viisaasti tuumanneet.