Sitä vietimme aika kummassa paikassa eli Konstan möljässä Hietalahdenkadulla, minne pikku-Olli Nurminen oli kutsunut lähinnä Armas J. Pulla -seuran ystäviä kokoon ja pitikin ensin istumamme Mikadossa (ei Pulladossa), mutta sehän on lopetettu koko ampumarata!
  Kyllähän tuollakin viihdyimme; mahtava karjalainen pitopöytä oli avoinna, Viipuria muisteltiin lähinnä Pullan hengessä, mutta olihan Waltareillakin kesäpaikkansa siinä kyljessä Sulosaaressa. Espilä tuli Mikallekin tutuksi. Minua oli pyydetty avaamaan hiukan ylihuomenna ilmestyvää kirjaani ja kerroin joitain elämäkerran kirjoittajan löytöjä ja kulminaatiokohtia, kiinnostunutta keskustelua riitti pitkään, Kari Rahiala sitä joviaalisti hallitsi ja Olli johteli ja kiva on nähdä tuttuja naisia, varsinkin Hanna, joka on kokenut isänsä Jorma Pullan menetyksen ja nyt pohtii Olkkalan kartanon tulevaisuutta. Mikä tutkimuskeskus, mikä kirjallisuusarkiston lisävarasto! Tietysti myös upeasti entistetty majoitus- ja juhlapaikka. Vaan kyllähän täällä Konstan möljänkin kabinetissa oli rattoisaa istuskella.
  Ilmajoen libreton merkeissä yhteydessä Ilkka Kuusiston ja Tuomas Parkkisen kanssa; sain tekstin kertaalleen kirjoitetuksi ennen Pariisia, nyt sitä sitten tarkemmin silmitellään.