Valtavat Sillanpää-juhlallisuudet Hämeenkyrössä.

&nbsp Valehtelematta klo 11.15 lähdettiin kotoa seminaarikahveille ja klo 23.15 päästiin palaamaan illallisilta. Kellon ympäri Sillanpäätä! Kun Hämeenkyrössä juhlitaan, se tehdään kanssa sitten perusteellisesti.

&nbsp Seminaari olikin tasokkaampi kuin odotin, auditoriossa puhelimme viisi tuntia, välillä sentään ruokailu. Anto Leikola on aina vain vedossa, ja hänen totinen tieteellinen huumorinsa puri hyvin tähän yleisöön. Anto selvitteli Sillanpäälle tärkeitä tutkijoita, Ernst Haeckeliä ja Wilhelm Ostwaldia, fyysikoita, kemistejä, monisteja.

&nbsp Minä pääsin jatkamaan kirjailijan luontoelämyksistä, ja voisinkin ainakin alkuosaa panna esitelmien osastoon, malliksi mitä siellä meinattiin. Nuori tohtori Kirsi Tuohela yllätti napakalla esitelmällä Sillanpään naisten kohtaloista, esillä äite-Miina 1800-luvun lopun naisena ja sitten teosten Hiltu ja Silja, nuorina kuolleet. Naistutkimuksella olisi näistä paljonkin sanottavaa.

&nbsp Valtteri Matinpoika Yrjölä kajautteli välillä Merikantoa ja muuta saamarin komeasti, pojasta alkaa tulla tosi tenori. Jussi Niinenmaa johdatteli iltapäivää karhealla huumorillaan.

&nbsp Pidettiin hädin tuskin pieni tauko ja jatkettiin tietokilpailulla. Olimme Aarnen kanssa laatineet hyviä kysymyksiä ja joukkueita ilmaantui peräti kuusi. Tasaista oli ja hyvin tiesivät. Ensin meidän F. E. Sillanpään Seuramme oli johdossa, mutta joukkue nimeltä Töllinmäkeläiset ajoi ohi lopputaistossa eikä ihme: edustivat yhteiskoulua ja F. E. Sillanpään lukiota, pari nuorta tietorikasta äidinkielenopettajaa sekä vararehtori Asko Mielonen. En olisi uskonut näin kovaksi porukaksi. Hämeenkyrön kunta ja Hämeenkyrö-seura jakoivat kolmannen sijan.

&nbsp Kuten Aarne sitten palkintoja jakaessaan mainitsi: vastoin epäilyksiä Hämeenkyrössä luetaan Sillanpäätä ja tunnetaan Sillanpää hyvin.

&nbsp Pannaas kysymykset ja vastaukset myös tuonne liitteeseen niin voitte testata omaa tietämystänne. Kustakin oikeasta sai yhden pisteen, voittajille niitä kertyi 14 pinnaa. Kysymyksiä 17, viimeinen jokeri jäi käyttämättä.

&nbsp Illallisilla keskuskoululla tunsin historian siiven lehahduksen: täällähän istuin Kyröläisissä pidoissa ensi kerran 1971, nuorena opiskelijana, vasta aloittelemassa paluutani sukujuurille. Näin kiertyi yksi ympyrä. Meillä oli hyvää pöytäseuraa Kaunon ja Aunen ohessa Hannu Lehtipuu ja nuorikkonsa Anneli Hokkanen ja Saku Sillanpää Anna-Liisoineen, olihan siellä sitten Yrjö ja Renate Varpiokin ja Laurilat ja kaikkea muuta porukkaa kovasti, sali täynnä ja ohjelmaa niin pirusti, seitsemän sortin soittajia ja laulajia, Anssi Hirvonen salskeana tenorina kunkkuna ja sarveen tröötöttäjät Vammalasta riemukkaana remunumerona. Aarne piti tilanteeseen sopivan juhlapuheen. Mutta Helmi Tarkin esitys Sillanpään murrepakinasta ’Ku sokeria saatiin’ oli ylitse kaikkien, Helmi on edelleen ihmeellisessä vedossa ja hallitsee murteen sävyt ja rytmit mestarillisesti. Kerta vain harjoittelimme hänen luonaan ja heti luonasi. Teksti toki vanhempaa ohjelmistoa. Silja Sillanpää oli illan säteilevä juontaja, suvun hallussa sekin posti.

&nbsp Näin selvittiin ehjin nahoin täyskuuta ihailemaan kotiparvekkeelle. Kyllä huokaistiin aika syvään. Ylitäyteläisestä ja rytmittömästä ohjelmasta huolimatta tai siitä johtuen varsin antoisa päivä.