Eikö tällainen Georgian sota ole jotensakin vanhanaikainen tapa ratkaista konflikteja? Tuntuu peräti turhauttavalta ja masentavalta katsella kuvia kylistään pakenevista ihmisistä, pöyhkeistä panssareista. Eikö mikään ole muuttunut? Kuka sanoikaan, että Waltarin näkemys Sinuhessa on liian staattinen ja konservatiivinen: ihminen ei muutu vaikka hänen kielensä sanat muuttuvat ja hänen vaatepartensa muuttuu, mutta ihminen pysyy aina samana…
  Waltari-keskustelut jatkuivat Elitessä, ja vanhan työnantajani MTV:n uutisiinkin otettiin sisään jokunen pätkä asiaan liittyviä mietteitä. Nyt en saisi puhua enää kirjaani puhki, vaan sen täytyy antaa rauhassa puhua omasta puolestaan.
  Olympiakisoja tulee seuratuksi toisella korvalla, kun tv sordinolla tuolla työpöydän taustalla. Ihmeellisiä suorituksia, ihmisiä suorituskykynsä ylärajan tuolla puolen. Naissoutajat ilahduttivat tässä viikonloppuna, riuskoja mimmejä ja iloisia. Miten näissä naisurheilijoissa (Mäkelä-Kumpula mukaan luettuna) on säilynyt niin hyväntuulinen ja tuloksiin johtava meininki. Monet miehet kireitä, ahdistuneita, valmiiksi lyötyjä. Mutta mikä karnevalistinen ylivoima Jamaikan Usain Boltin juoksussa! Tällaista näkee vain unissaan.