Heinäkuu alkaa toivorikkaasti. Maalla on vaihteeksi mukavaa. Kone waltareineen vanhassa paikassa yläkerran työhuoneessa, huolto pelaa. Tosin Marja kiikkuu tänään Tarvasjoella.
  Lenkkeilin Maisemakahvilan kautta Myllykoluun; siellä Kauno kavereineen naulaa katsomon penkkejä vahvempaan uskoon. Hyvä kun korjaavat, mutta kokonaissuunnitelma odottaa vieläkin aikaansa. Huomenna vähän yritetään palaveroida asiasta.
  Heti perään Jussi hälyttää Sillanpään Seuran kokoukseen ja talkoisiin Töllinmäkeen. Tänne kun tulee, joutuu heti kiinni kaikenlaiseen. Laitoimme pukit ja penkit ensi sunnuntain Töllinmäki-päivää varten kuntoon, katselimme vähän Rauhamäen valtavaa remonttia naapurissa (siitä on siis päästy kunnialla ja kunnon hinnalla eroon) ja pystytimme lopuksi ilmoitustaulun parkkipaikan kylkeen. Nyt sekin museo voi rauhassa aloitella kesäkauttaan. Mutta se kokonaissuunnitelma… Huomenna palataan asiaan.
Kun nyt Ikaalinen hakkaa Hämeenkyrön 10-1 kesäteatterissa, ja kun minulta on vähän pyydetty perusteluja eiliselle pika-arviolle, tässä muutama kohta vielä Elokuusta:
  Kaikki Keravalle tehdyn sisäsovituksen erheet oli uskollisesti toistettu Myllykolun avarassa maastossa. Siellä sitten selluttiin ja yritettiin keksiä tekemistä, vaikka vessasta. Tästä yritin ennakkoon varoittaa, mutta sain vain henkilökohtaisia herjauksia vastaukseksi.
  Kun Sundvall kittaa koko ajan viinaa ja hortoilee tasaisessa humalassa, lahjapullon tärkeä merkitys hukkuu. Eikä alkoholisti ikinä roiski maahan pullosta. Eikä pyykkimuija tuo hänelle lisää viinaa romaanissa! Tämä omin päin lisätty kohtaus on niitä kuuluisia rikospoliisiasioita.
  Sundvall on joskus kirjoittanut näytelmiä ja haaveilee vielä siitä nelinäytöksisestä, mutta elää valhemaailmassa. Ei hän enää edes yritä kirjoittaa. On naurettavaa panna mies räpläämään konetta vahtikopissaan. Vielä naurettavampaa panna pyykkimuija tutkimaan hänen liuskojaan! Herrajumala.
  Joku uskollisuus alkuteokselle olisi sentään paikallaan. Tästä puuttui sitä paitsi tärkeä henkilö: tarkkailija Taave, mikä vaurioitti kokonaisuutta. Mistähän syystä?
  Henkilöistä Sundvall on koko ajan samassa amatöörimäisessä tekohumalassa ja Saima koko ajan tasaisen vihainen. Sundvall on ammattilaisen rooli, ottakaa mallia Ikaalisista! Ja Maija Länsilehdon pitää olla elegantti hotellinpitäjä Tampereelta eikä mikään homssuinen ruustinna kirkkohameessa. Eikä hän ryyppää Sundvallin kanssa! Eikä Sillanpään maailmassa klähmitä takapuolesta eikä rojahdeta noin vaan sänkyyn… Ei jumalavite, tulen vaan vihaiseksi taas jos jatkan.
  (Enkä sano mitään kammottavista kuolinnaamioista, jotka tuhlattiin alkuunsa ja esiteltiin hanhenmarssilla ja selin yleisölle!…)
Nyt on vielä kipaistava lukemaan Ihmiset suviyössä -maratonia kirjastoon. Siinä ainakin Sillanpään sana säilyy aitona ja oikeana.