Sentään tervetullut katkos raatamiseen: kesäretki WSOY:n Suvikuntaan. Taivaallinen päivä, ihanteelliset rannat, yltäkylläistä tarjoilua ja ylöspitoa ja vähän puhettakin välillä sekä sauna ja pulahdus mereen. Voisiko nyt enempään toivoa.

&nbsp Täällä olin ensimmäistä kertaa 1970, kun Ville Viksten kokoili nuoria lupauksia talliinsa, kolmistaan asuttiin mökissä, Erkki Mäkis -vainaa mukana, ja häneltä tulikin sitten pari romaania, kun minä ajauduin muihin hommiin pitkäksi aikaa. Joskus myös 90-luvulla kirjallisuustoimikunnan puolesta poikkesin. Mutta vasta nyt täydesti nautiskelin.

&nbsp Södika polkaisi parisenkymmentä median edustajaa paikalle ja omaa väkeä kymmenkunta sekä meitä syksyn kirjailijoita seitsemän. Nuoria esikoisia kuunneltiin, Mari Möröä välillä ja sitten Tuula Karjalaisen kanssa selvitimme Waltaria minkä kykenimme. Ateneumiin tulee iso näyttely Waltarin suosimista taiteilijoista, mikä on hieno juttu, Tuulalta myös kirja aiheesta. Oman kirjani nimi Unio Mystica sai viimein laajaa kannatusta, kun sitä siinä vähän perustelin.

&nbsp Sukupolvenvaihdos ja varmaan kulttuurinkin vaihdos on yhtiössä ollut raju, mutta niin vaan mennään natisten ja sauhuten eteenpäin. Ihanat naiset Katri Wanner ja Riitta Toiviainen edustavat vahvaa jatkuvuutta ja ylen ystävällistä huolenpitoa. Tuuli Leppänen informoi monista asioista bussissa. Joten pää puhdistuneena taas töitä jatkamaan.