Radion kolumneissa on paljon joko itsestään selvyyksiä tai keikailua, mutta toistuvasti huomaan, että Karin Taipale puhuu sydämestään, viisaasti ja asiaa.

&nbsp Oikeutetulta tuntuu myös Markun saama hieno huomio aforismeistaan aamun Hesarissa. Silmään niitä aina työn lomassa, aforismeja ei pidäkään lukea kuin muutaman kerrallaan. Ensin tuntui, että yllätykset ovat nyt vähissä, mutta viisaus tallella; loppua kohden aforistikko vertyy viekkaammaksi. Kirjan nimi Tanssia neulankärjellä.

&nbsp Kirjallisia tilaisuuksia riittää edelleen. Eilen puhumassa akateemisesta Waltarista yliopiston alumneille Runeberg-salissa, aivan täyttä ja monia kysymyksiä. Waltari herättää ajatuksia. Tilaisuuden jälkilaineilla sain sukulaisilta kiintoisia viitteitä Martti Haavion ja Tuomas Anhana jyrkkiin näkemyksiin tästä kollegasta; Haavio käänsi takkinsa ja näki Mikan kehittyvän, mutta Tuomas jäi Ekbergin takahuoneeseen.

&nbsp Tänään sain kauniin saaliin ennen julkaisematonta kuvitusta kirjaani, kiitos siitä! Ja illalla oli vaihteeksi vuorossa Sillanpää: nuori Sara Nykänen kertoi gradusuunnitelmastaan Lallukan Mari-salissa, meitä paikalla 25 henkeä professori Laurilasta ja rovasti Suutarlasta alkaen. Muistettakoon, että Sillanpäälläkin on juhlavuosi. Hakalan Kari on kääntänyt Taatan ääninauhat kiekoilta cd-muotoon, joka sekin vanhenee vähitellen. Sillanpään Seuran arkisto paisuu, mutta missä olisi sen oikean paikka? Kaiketi Hämeenkyrön kirjastossa.

&nbsp Saran näkökulma: Sillanpään taiteilijahahmot ja sivullisten roolit mitä kiintoisin – siitä saisi linjan ensimmäisistä novelleista viimeiseen romaaniin. Kannustimme kovasti, vaikka ei nuorella tutkijalla ihan helppoa tainnut olla siinä meidän kahden aiheesta väitelleen vanhan parran väliin puserrettuna. Hyvin selvisi.

&nbsp Kirjavinkki: ranskalaisen valokuvaajan Denise Bellonin kuvista koottu Onnen maa – Suomi elokuussa 1939 – on sykähdyttävää katseltavaa, Sillanpäästäkin pari jyhkeää muotokuvaa ja Honkalassa tuttuja lottia ylväässä rivissä. Viimeinen onnellinen suvi.