Vielä kerran Töölön kirjastossa Waltaria, nyt runoja, esittelijänä Markkku Envall. Hyvä ja jäntevä juttu, onhan Markku tuntija jos kuka, mutta hivenen ihmettelin ankaraa kvalitatiivista suhtautumista Mikan runoihin ja muistiinpanoihin, jotka ovat harrastelua ja pöytälaatikkorunoutta eivätkä enempää pyydä ollakaan. Tunne ja huumori ovat niiden vahvoja ominaisuuksia, ja siihen puoleen tiukka formalisti Markku ei juuri silmäänsä kallistanut.

Muuten kiva ilta, kuultiin lausuntaakin ja päästiin lopulta kaljalle Janoiseen Loheen. Aria ja Kirstiä ehdin vilahtaen tavata ja onnitella Eero Vartiota komeasta Waltari-visan voitosta Jyväskylän kirjamessuilla. Eero on ylittämätön tietomies.