Julkistettiin jo toinen kirja Waltarista vuoden sisään; edellinen oli Markéta Hejkalován tsekeille kirjoittama. Risto Lindstedtin ja Reijo Vahtokarin kaunis teos liittyy WSOY oppikirjasarjaan, suuri koko, elävä kuvitus, hyvä taitto ja ohut selkeä tekstilaatikointi. Kuten tekijät vahvistivat, mitään uutta ei tässä esitetä, vaan kootaan olemassaoleva tieto journalistiseen tyyliin. Sellaisena hyvä johdatus Waltarin kirjalliseen toimintaan. Kouluissa ja lukuringeissä käyttöä.

Yhden uuden löydön sentään huomasin nopealla selailulla, se liittyy Satu Waltarin tuotantoon, ehkä joihinkin matkavaiheisiin. Mutta tyhjentymätön on vielä persoonallisesti nähty elämäkerta, ensimmäinen syvätulkinta tässä tekeillä. Uuttakin aineistoa riittää, liiaksi saakka. Viimeksi avautunut näkymiä Marjatta Waltarin sukuun ja Kalhon kartanoon, niiden merkitys paljon suurempi kuin aavistin.

Luen Kapteeni Leo Rainion ihmeellisiä seikkailuja, jotka Waltari tehnyt yhdessä Armas J. Pullan kanssa. Näistä aukeaa yllättävän valaisevia näkymiä jopa tuleviin historiallisiin romaaneihin sekä propagandatöihin, jotka odottivat. Yhteistyöstä otettava vielä tarkempi selko, yhteinen kekseliäisyys nuorilla miehillä mieletöntä ja hervotonta, kärjeltään poliittista satiiria, härskiä ja estotonta, täyttä 30-lukua.