Sentään kohtalainen sää, Kuohu meni kastumatta kaksi kertaa, eilen kerran, silloin osaksi sateisena. Parkkipaikan viittamiehenä näkee kuinka urhoollisesti varustautuneina lapsiperheet saapuvat kesäteatteriin. Ylöjärven lehdessä oli vielä kiittävämpi arvio esityksestä kuin Aamulehdessä. Saku Sillanpään kanssa olemme parkkipaikalla tyytyväisiä jälkeläistemme saavutukseen, kunhan nyt yleisömäärä karttuisi osapuilleen taloutta tasoittavaksi. Näytelmä menee Myllykolussa vielä keskiviikkona ja ensi viikonloppuna.

Jatketaan lehtikatsausta. Pääsimme häistäkin sentään pahemmin kastumatta. ”Salahäät” on lehdistön uusi hauska keksintö. Ohon juttu oli jo ylimääräinen, mutta tämä toimittaja Laura oli niin hellyttävän sinnikäs ja kärtti juttua parisen vuotta, että viimein taivuimme. Virkeä tuttavuus, mutta siitähän Hytösen sylttypytty sai uutta kostuketta. Jos miehelle itselleen tukkalaite on kovin tärkeä, hän heijastaa tämän turhamaisuutensa muihin, nyt minuun. En ole kiinnittänyt ”frisyyriin” koskaan huomiota, samanlaisena pysynyt vapaasti vuosikymmenet mitä nyt takaa tukka lähtee. Sekö tässä on tärkeä kun vähitellen suuntaamme syksyksi Helsinkiin. Naisiako sinne hurmaamaan, voi luoja. Mutta tällaistakin suortuvaviihdettä kai sitten joku lukija kaipaa.

Muuten SK:n Ukkola on parhaita pakinoitsijoita, ihan toista tasoa, hänellä on sentään yleensä oivallusta. Pakina salahäistä taannoin nauratti pitkään. Oikeasti hauskoja pakinoitsijoita tarvitaan, vähemmän näitä synkkiä kateita takapiston tarhureita.

Kuuntelimme Pentti Linkolaa Maisemakahvilan ladossa, kyllä oli sekin synkeää sanomaa kuten odottaa sopi. Luonto on Linkolalle valtavien vaatimusten eldorado, arvo sinänsä, ihmistä monin verroin arvokkaampi, ja siitä lähtökohdasta manauksensa ovat perusteltuja kaikkine hyperbolatehoineen. Mutta ymmärrän hyvin sitäkin naisihmistä, joka keskustelussa sävyisästi tyytyi luonnonelämyksiin Hämeenkankaan harvassa männikössä marjoja poimien. Vaatimustasot vaihtelevat. Tapahtuma liittyi luonto- ja maisemapäiviin.

Lubitschin komedia To be or not to be Teemalta verraton, Ninotschkan tasoa, mutta sota-aikana filmattuna rohkeampikin, häijyn eleganttia pistelyä tragedian varjossa. Berliinin Carmenissa upeaa laulantaa, mutta ainakin kuvaruudussa häiritsevää pukukikkailua. Mikä alusvaate-esittely se oli olevinaan?