Nyt keskitymme Kuohuun ja Myllykolun Kesäteatteriin. Vihdoin poutainen päivä ja kaksi näytäntöä, yleisökin lähtee liikkeelle. Marja heiluu kahvilassa, minä patsastelen parkkipaikalla. Hauska katsella saapuvia lapsiperheitä.

Siljan kirjoittama, Alman ohjaama, Iiriksen tanssittama esitys on saanut ansaitsemaansa kiitosta ja tuntuu ihastuttavan sekä lapsia että aikuisia. Jälleen Myllykoluun on palannut lämmin ja lähelle tuleva tunnelma, jotain paikan idyllisestä ominaisluonteesta.

Muuten eräs esimerkki aikamme suuresta älyttömyydestä. Siljan äiti leipoi kahvilaan satoja tuoksuvia pullia kotona, mutta niitäpä ei saanutkaan myydä, kun muuan EU on sellaisenkin säännön suuressa viisaudessaan keksinyt. Nyt myydään kaupan pullia ja maistuvathan nekin.

Kesävieraita on pyörinyt näytelmän vaiheilla ja muutenkin, uintia ja sulkapallomatseja, savulaatikon siikaa ja perunoita omasta maasta, elämä kulkee keskisuven säteilevässä sykkeessä.

Lumoavaa Kuohua on jäljellä vielä kaksi viikonloppua ja yksi keskiviikko (ei nyt vaan seuraavalla viikolla), joten vielä ehtii retkelle Sillanpään Myllykoluun. Lisää näytelmästä www.valaja.com